Tekijä: fp0403 Page 1 of 2

Äitiys – kehon luonnollinen prosessi

Naisen keho mukautuu uskomattomasti raskauteen, synnytykseen ja lapsen hoitoon ja luonto ohjaa tätä prosessia vahvasti.

Odotusaikana naisen vartalossa alkavat luonnon ohjaamat muutokset hormonitasolta lähtien, jotta lapsen kasvaminen kohdussa ja myöhemmin syntyminen on mahdollista. Joskus kuitenkin kehon toiminnassa ilmenee haasteita, joihin tulevan äidin kannattaa hakea apua. Näitä ovat tyypillisimmin kasvavan vatsan myötä painopisteen muuttuminen ja siihen liittyvät selkä ja hartiavaivat, mutta myös hormonitoiminnan muutoksista johtuvat liitoskivut. Nämä ovat luonnollisia muutoksia, mutta osalla äideistä muutokset ovat hankalia. Näitä voidaan helpottaa joskus käsittelyin mutta liikkuvan kehon ongelmissa ratkaisu löytyy usein liikkeestä ja sen pienistä muutoksista. Odotusaikana ei liikkumista tarvitse äidin välttää tai pelätä. Päinvastoin, äidin keho joutuu synnytyksessä varsin kovaan fyysiseen suoritukseen, jota maratoniksikin verrataan: kuka lähtee maratonille harjoittelematta? Kehoa saa ja pitää kuormittaa, jotta äiti jaksaa synnytyksen mutta toisaalta myös vauva-arjen kotona kantamisineen, syöttöineeen kaikkineen.  Fyysisten muutosten tuomat haasteet odotusajan liikkumiseen on hyvä kuitenkin ottaa huomioon ja äitiysyfysioterapiassa voidaan miettiä oman liikkumisen tai jopa harjoitusohjelman tarpeelliset mukauttamiset. Harjoittelun mukauttaminen on tarpeen myöskin ennalta ehkäisevällä näkökulmalla synnytyksen jälkeiseen elämään, jotta toipuminen ja paluu liikkumiseen olisi mutkattomampaa. Odotusaikana mukautetaan liikkeitä erityisesti lantionpohjaa ja vatsan jännesauman kuormitusta huomioiden.

Synnytyksen jälkeen luonto auttaa äitiä palautumaan synnytyksestä; hoppua ja huolta ei äidin omasta kehostaan tarvitse kantaa.  Joskus toipumisessa on kuitenkin syystä tai toisesta ongelmia tai viiveitä, joihin äitiysfysioterapiassa paneudutaan. Synnytyksen jälkeen kehon toipumisessa ja takaisin liikkuvaan elämäntapaan palaamista voi hankaloittaa esimerkiksi lantionpohjan tai/ja erkauman viivästynyt toipuminen. Näihin liittyy monesti erilaisia selkä ja lantiovaivoja. Äitiysfysioterapiassa autetaan äiti taas toimivan kehon polulle ja liikkumisen pariin. Äitiysfysioterapiassa voidaan myös tarkistaa missä vaiheessa kehosi palautuminen on ja voidaan mukauttaa harjoitteluohjelmaasi sen mukaan.

Äitiysfysioterapiaa ja äitiysliikuntavalmennusta

Yhä edelleen äidit kokevat, että synnytyksen jälkeen ”äidit unohdetaan” ja huomio kiinnittyy vauvan kasvuun ja hyvinvointiin. Äiti jää monesti yksin oman kehon kanssa, sen muutosten ja sen ongelmien kanssa. Viime vuosina on Suomessakin alkanut laajentua äitiysfysioterapiakoulutus ja palveluja on yhä paremmin äideille saatavilla. Äitiysfysioterapiassa keskiössä on äiti ja äidin keho – kuntoutuksessa on tunnistettava ja osattava ottaa huomioon sekä raskauden että synnytyksen ja sen jälkeiset kehon fysiologiset prosessit. Lähes yhtä tärkeätä on kuitenkin huomioida äiti hänen elämäntilanteensa ympäröimänä – mitkä ovat ne voimavarat ja mahdollisuudet johon pohjataan askelmerkit äidille oman kehon kanssa toimeen tulemiseksi.

Itse teen työssäni sekä fysioterapiaa ja nyt myös äitiysliikuntavalmennusta (äitiysliikunta akatemia). Karkeasti jaoteltuna voisi sanoa, että äitiysfysioterapeutille kannattaa hakeutua nimenomaan erilaisten mieltä painavien oireiden kanssa kuntoutus- / terveydenhoitonäkökulmalla. Äitiysliikuntavalmennuksessa sen sijaan voidaan enemmänkin huomioida äidin liikkumista ja sen soveltamista odotusaikaan /synnytyksen jälkeiseen aikaan ja tukea valmennuksella portaittaista paluuta liikunnalliseen arkeen tai omaan lajiin. Käytännössä omassa työssäni raja on kuitenkin erittäin häilyvä – eikä se ole tärkeätä mitä kautta hakeudut ohjaukseen.

Äitiysfysioterapiasta saat lääkärin lähetteellä Kela-korvausta mutta muutoin lähete ei ole välttämätön! Ohjauksiin meillä käyvät myös erilaiset työhyvinvointimaksuvälineet (mm. ePassi, Smartum, Eazybrake, Edenred, Tyky).

Milloin on järkevintä hakeutua vastaanotolle!

Itselle fysioterapeuttina mieluisinta olisi tavata äiti jo odotusaikana, vaikka isoja haasteita ei olisikaan. Odotusaikana opetellaan käyttämään lantionpohjan lihaksia ja erityisesti synnytystä silmällä pitäen voidaan hakea erilaisia keinoja lantionpohjan rentoutukseen. Myös lantiota ja selkää tukevat harjoitteet ovat tärkeitä, kun raskaus edetessään löystyttää liitoksia. Lisäksi, kun perusharjoitteet ovat jo tuttuja, tiedät mitä tehdä synnytyksen jälkeen!  Synnytys ja vauva-arki on iso mullistus perheessä  ja siinä mylläkässä alkaa myös äidin toipuminen. Niinkuin edellä totesin, äidillä ei ole kiire.  Mikäli synnytyksen jälkeen ei äidillä ole erityisiä ongelmia kehon kanssa, voi äitiysfysioterapeutin käyntiä odottaa suunnilleen jälkitarkastuksen paikkeille 2-3kk synnytyksestä. Siihen mennessä äidin kehossa on tapahtunut paljon spontaania palautumista ja silloin voidaan katsastaa, missä vaiheessa toipuminen on ja tarvitseeko äiti lisäksi jotain harjoitteita vaikkapa erkauman tai lantionpohjan kuntoutumisen vauhdittamiseksi. Samalla voidaan miettiä miten liikuntapuolella äiti voi edetä. Toisaalta, jos heti synnytyksen jälkeen on kovasti ongelmia – mikään ei estä hakeutumasta äitiysfysioterapeutin pakeille heti.

Joskus, tai oikeastaan aika useinkin odotusaika ja synnytyksen jälkeinen elämä on hektistä perheen, työn ja muun elämän yhteensovittamisen, myllytyksen aikaa eikä nainen ehdi paneutua omaan kehoonsa. Sitten, kun hektisimmät vuodet ovat ohi ja alkaa löytyä taas aikaa itselleen, saattaa kehon haasteet tulla esiin. Äitiysfysioterapiaan voi hakeutua AINA ikään katsomatta, etenkin jos haasteita on keskivartalon, lantionpohjan, selän ja lantion alueella. Eikä tarvitse edes olla äiti 😊 Äitiysfysioterapia voi olla reitti millä pääset tutustumaan omaan toimivaan keskivartaloosi ja saat uusia ajatuksia liikkumiseesi.

Hyvää äitienpäivää 2021 kaikille tuleville, oleville ja vähän jo vanhemmillekin äideille !

Terkuin Mervi

Sain kollegoilta pyynnön kirjoitella asiaa lantionpohjasta naistenpäivän kunniaksi. Ei sen puoleen, onhan lantionpohjan lihaksisto miehilläkin yhtä tärkeässä merkityksessä. Tällä kertaan otan lantionpohjaan tuttujen virtsankarkailu- ja laskeumaoireiden sijaan hieman erilaisen ja meitä useimpia koskettavan näkökulman: lantionpohja ryhtilihaksistona!

Ei ihan pieni lihaksisto

Lantionpohjan lihaksisto on mielestäni jopa yllättäin iso lihasryhmä muodostaen pohjan meidän keskikeholle ja sisäelimille.

Nimensä mukainen lantion pohja

Lihaksia on useampia ja useassa kerroksessa. Hieman osviittaa, missä ja miten laajasta lihasryhmästä on kyse, saat seuraavalla harjoituksella:

Istu kohtuu kovalla tuolilla (esim. keittiöntuoli), jotta saat tuntumaa lantion luisista maamerkeistä. Ryhdistä itseäsi siten, että saat tuntuman istuinkyhmyjesi päälle (molempien pakaroiden alla). Voit vielä tunnustella niitä kallistelemalla painoa sivulta sivulle. Nyt, kun tunnistat istuinkyhmysi, niin tiedät, että lantionpohjan lihakset kattavat tuon istuinkyhmyjen välisen koko alueen. Jatka harjoitusta siten, että kallistat lantiota voimakkaasti taakse (selkä pyöristykseen) jolloin tunnet painon kääntyvän istuinkyhmyjen päältä takaosaan lähes häntäluun päälle. Rullaa tästä paino takaisin istuinkyhmyille ja siitä sitten kallistaen lantiota eteen, jolloin tunnet, että paino kääntyy istuinkyhmyillä lantion etupuolelle kohti häpyluuta (ja selkä kääntyy voimakkaaseen notkoon). Jos nyt otat ajatuksen tuonne häntäluun – ja etupuolen häpyluun väliseen tilaan – lantionpohjan lihakset kattavat etu/takasuunnassa koko tuon alueen. Aika iso alue vai mitä?? Ei siis ole kyse ihan pienestä asiasta.

Ryhdin ja vahvan syvän tuen perusta

Lantionpohjan ongelmat tiedetään liittyvän tavallisimmin virtsan/ulosteen/ilman karkailuun ja laskeumiin. Eli tilanteet silloin, kun lantionpohjan lihaksisto ei jaksa kannatella sisäelimiä kuten kohtua/virtsarakkoa. Lisäksi lantionpohjassa voi olla voimakkaita kipu- ja ylijännitystiloja omine oireineen. Lantionpohjan lihaksiston osuus syvän keskivartalon tuen aikaansaamisessa kuitenkin monesti unohtuu – tai se on liian helppo sivuuttaa. Silti fysioterapeutin vastaanotolla on päivittäin asiakkaita, joilla esimerkiksi selkä-, niska-, vatsa- tai lonkkaoire, on heijastumaa kehon huonosta kannattelusta: ryhdistä. Toisaalta yhä useampi tietää keskivartalon merkityksen, mutta ei tahdo saada tuntumaa ja kunnon hallintaa keskivartaloon.

Lantionpohjan lihaksisto muodostaa meidän keskivartalon korsetille pohjan. Anatomisesti lantionpohja ei ole erillinen muista lihaksista eikä toimi yksinään. Lantionpohjasta on lihas- ja lihaskalvoyhteydet mm. syvään poikittaiseen vatsalihakseen, joka tunnetaan jo hyvin ryhdin ylläpitäjänä. Tarkoittaa siis sitä, että supistuessaan lantionpohja aktivoi myös poikittaista vatsalihasta (ja päinvastoin).

Pallean ja lantionpohjan yhteistyö hengityksessä

Sylinterin pohjalla lantionpohjan lihaksisto rentoutuessaan liikkuu alas ja supistuessaan ylös. Samoin tekee sen vastinkappale sylinterin yläosassa pallea – joka niin ikään toimii alas/ylös suuntaan sisäänhengitys / uloshengitysvaiheessa. Hyvässä tilanteessa lantiopohja ja pallea eli hengitys toimivat samansuuntaisesti kuin ”mäntä”. Sisäänhengityksellä (SH) pallea liikkuu alas – lantionpohja rentoutuu, uloshengityksellä (UH) pallea kohoaa – lantionpohja supistuu. Tämä on ehkä kaikkein vaikein, mutta yksinkertaisuudessaan lopulta helppo asia lantionpohjan ja siihen liittyvien ongelmien kuntoutuksessa.  Nämä kolme asiaa – eli lantionpohja, syvä poikittainen vatsalihas ja hengitys muodostavat tärkeimmän kolmikon vahvan syvän keskivartalotuen aktivoitumiselle. Näiden lisäksi ympäriltä mukaan tulevat syvät selän kiertäjät (multifidukset) sekä sitten keskikerroksen sisemmät ja ulommat vinot vatsalihakset ja pinnallisimpina ja viimeisenä suora vatsalihas.

Haen tässä sitä, että lantionpohja on paitsi tärkeä varsinaisen lantionpohjan toiminnoille, niin se on äärimmäisen tärkeä osa kehomme syvää tukea. Se, että sinulla ei ole virtsankarkailua, ei tarkoita sitä, että lantionpohjan voisi unohtaa. Ilman lantionpohjan oikeanlaista, oikeansuuntaista ja oikea-aikaista toimintaa syvää tukea ei tahdo saada aikaiseksi. Jos youtuben keskivartalon treenivideoista huolimatta vatsa ei pienene, et saa tuntumaa keskivartaloon, et jaksa ylläpitää hyvää ryhtiä, et saa ”ymmärrystä” mitä syvä tuki tarkoittaa ja tuntuu, selkävaivat toistuvat – voi olla syy aloittaa treenit vielä hieman alempaa ja syvempää – lantionpohjasta. Liian usein korsettia koetetaan saada kuntoon lankuilla ja rutistuksilla (pinnallinen vatsalihasten kerros). Samalla unohdetaan se syvin kerros – lantionpohja, syvä vatsalihas ja näiden toiminta hengityksen (pallean) kanssa. Itse asiassa, kun lantionpohjan tuki löytyy hyvän asennon ylläpidolle, hengitys vapautuu. Korsettia on monesti koetettu pitää yllä liialllisella vatsalihasten aktivoinnilla siten, että vatsaa ylijännitetään pinnallisiin vatsalihaksiin saakka. Tällöin tarpeettoman kova vatsalihaskontrolli sulkeekin vapaata hengitystä pois. Tuloksena on silloin kireä ja heikosti toimiva keskivartalo.

Mitä kuuluu omalle lantionpohjalle?

Olisiko kaunis ja helppo kehon asento tarpeeksi hyvä motivaattori tutkaista miten oma lantionpohja toimii? Lantionpohjan toiminnassa saattaa olla ongelmia vaikka olisit hyvinkin liikunnallinen. Kyse ei välttämättä ole pelkästään heikkoudesta vaan aktivoitumisjärjestyksestä. Monesti keskivartalon tukeen aktivoituu ensimmäisenä vatsalihakset ja vasta sitten lantionpohja. Tällöin lantionpohjan on vaikea enää vastustaa ylhäältä tulevaa painetta ja lantionpohjan voi olla vaikea jopa supistua. Jos lantionpohja ei pysty enää kunnolla supistua – mitä tekee silloin poikittainen vatsalihas?

Jotta lantionpohjasta saadaan oikeanlainen tuki, on oleellista 1) lantionpohja aktivoituu tai aktivoidaan aina ensin ennen muuta liikettä 2) supistus löytyy oikeasta paikasta – ei pakaroista, reisistä, vatsasta vaan nimenomaan sieltä istuinkyhmyjen välistä 3) supistuksen oikea suunta sisään/ylös – imu kohti napaa/navan taakse 4) älä pidätä hengitystä

Alla muutama harjoitus tutustumisharjoitusta oman lantionpohjan ja syvän lihaksiston toimintaan

1. Selinmakuulla, jalat koukussa. Voit tutustua tuohon lantion luiden väliseen alueeseen tunnustelemalla istuinkyhmyt, häpyluun ja häntäluun käsin. Kun asetat kämmenen jalkojen väliin – lihaksisto jää suurin piirtein kämmenesi alle.
   

   Lantionpohja ja istuinkyhmyt

   

   Häpyluusta häntäluuhun

   

   Lantionpohjan lihaksisto kämmenen alla

2. Selinmakuulla, jalat koukussa. Aseta sormet ulkoisten häpyhuulien päälle pehmeästi, mutta kuitenkin siten, että tunnet ihon pinnan napakasti. Tee oma supistus – tunnetko lantionpohjan kohoavan hieman ylös kohti napaa? Emättimen aukko menee hieman suppuun kuten tunnet peräaukonkin supistuvan. Jos sen sijaan tunnet sormiisi ennemminkin työntymisen ulospäin tai emättimen aukon aukeavan (voit tarkistaa myös peilillä) supistus menee väärään suuntaan.
3. Kun löydät sormien/peilin avulle supistuksen sisään ylös – tee kevyt supistus ja tarkista vielä, pystytkö pitämään supistuksen hengityksen aikana.
4. Hengitys lantionpohjalla: Selinmakuulla, jalat koukussa. Sisäänhengitys – keskivartalo, lantionpohja rentoutuu, uloshengitys – supista lantionpohjaa sisään ylös. Toista hengityksen tahtiin. Kun osaat tehdä makuulla, kokeile istuen ja seisten.

Lantionpohja osaksi arjen ryhtiä ja liikettä

Kun lantionpohjan supistus löytyy oikeaan suuntaan ja hengityksen tahtiin huomioi kehosi yleisasentoa pitkin päivää. Ryhdistä kehoa lantionpohjasta lähtien hengitys vapauttaen – on hyvä keskivartalon harjoitus ja kehon kannattelu tulee helpommaksi pikkuhiljaa. Huomaat kenties, että syvän tuen aktivoinnilla, sinun on helpompi hengittää, hartiat rentoutuvat, niska rentoutuu ja rentous heijastuu jopa purentaan saakka. Kun treenaat, aloita harjoitellessasi syvän tuen aktivointi AINA lantionpohjasta ennen muuta treeniliikettä esim. kyykkäystä, jalkaprässiä, pystypunnerrusta, vatsalihasliikettä.

Silloin, kun kehossa on mitä tahansa hämminkiä: selkäkipua, lonkkakipua, virtsankarkailua, erkaumaa – ei lantionpohjan löytyminen ja oikeanlainen aktiovointi muiden syvien tukilihasten kanssa ole aina helppoa. Silloin kannattaa hakeutua fysioterapeutin ohjaukseen. Harjoitteluun ja aktivaation löytymiseen fysioterapeutilla on monia eri keinoja ja tapoja. Näillä voit kuitenkin hieman ”testata” itseäsi ja saada syventävää ajatusta omaan harjoitteluusi.

Tässä siis pohdintaa lantionpohjasta yhdestä näkökulmasta – ihmisen keho kun ei ole mustavalkoinen vaan niin kovin moniulotteinen 🙂

Terkuin Mervi

Tämä ajatus sai sysäyksensä kuinkas muutenkaan – asiakaskeskustelusta. Asiakkailta kun tuppaa tulemaan vain ja ainoastaan hyviä kysymyksiä.

Tällä kertaa kysymys kuului hieman empien:

”Miten tuota kuntosalia – kun minä olen ajatellut että minun pitäisi tehdä jotain – mutta kun mulla ei ole mitään tavoitetta. En minä tavoittele mitään lihaksia. Mutta nämä vaivani ovat merkki, että jotain pitää tehdä. Niin että voiko sinne mennä – ihan vain sen takia että saisin itselleni hyvää oloa?”

Elämäntapamuutoksia – onko niitä?

Näin alkuvuodesta, kevättä vasten, media pursuaa elämäntapamuutoksia, ohjeita, vinkkejä ja videoita. Jälleen kerran itse kukin yrittää tehdä ryhtiliikettä itsensä kanssa – ja hyvä niin! Ehkäpä olisi aika tarttua liikkumiseen – saada vaikka vatsamakkarat ulkoilemaan. Mutta miksi kiusata itseään? Mistä löytää motivaatiota?

Liikkumisen suorituskeskeisyydestä

Mitä sitä alkaisi harrastaa? Hulahula? Spinning vai pitäisikö kuitenkin ottaa tavoitteeksi juosta toukokuussa puolimaraton? Tuntuu jotenkin luotaantyöntävältä: ajatus itsestä kylänraitilla, kun parin valotolpan välin juokseminenkin tuntuu tuskalta ja etenkin nololta. Kuntosalilla tiimalasivartaloiden ja lihaskimppujen keskelle meno tuntuu kornilta – semmoinen keho, mitä joillain siellä on, tuntuu itselle kovin kaukaiselta.

Elämme suorituskeskeisyyden aikaa – työssä, kotona, sosiaalisessa elämässä ja etenkin sosiaalisessa mediassa. Kaikessa tapahduttava tulosta: nopeasti, näkyvästi, isosti, on kohahdutettava. Kaikessa on mitattavia ulkoisia tavoitteita – tämä mielestäni on hämärtänyt myös keskeisen asian liikkumisessa. Liikkuminen liitetään suorituskeskeisiin tavoitteisiin: ulkonäön muokkaamiseen, rasvaprosentin pienenemiseen, jonkin liikuntasuorituksen tavoittelemiseen. Media tietenkin korostaa tätä entisestään: VAIN NÄMÄ VIIISI LIIKETTÄ NIIN SAAT TIIMALASIVYÖTÄRÖN!  ETHÄN OLE UNOHTANUT NÄITÄ PAKARALIIKKEITÄ?! TÄMÄ HARJOITUS POLTTAA RASVAA TEHOKKAIMMIN! SINÄKIN VOIT SAADA UNELMAVARTALON!  5 LAPSEN ÄITI JA FITNESSKILPAILIJA! HÄN JUOKSEE 5 MARATONIA VUODESSA!

Me olemme liikkujina erilaisia. On ihmisiä, jotka kaipaavat kovia tavoitteita ja suorituksia ja he saavat siitä buustia ja motivaatiota lähteä treenaamaan. On kuitenkin myös paljon ihmisiä, joille ulkoisiin tavoitteisiin perustuva liikkuminen tuntuu kaukaiselta ja askel tuolle kynnykselle niin isolta, että se on jo suurimmalle osalle este liikkumisen aloittamiseen. Tämä ”hiljainen massa” ei todellakaan koe omakseen maratontennareita tai pullistelevaa hauista, eikä omaa kilpailuviettiä – ei toisten eikä itsensä seurassa. Liikunta ja liikkumisen ei tarvitse tarkoittaa kaikille sitä, että haluaa nopeampi, vahvempi, kauniimpi – suoritusta. Mutta mistä ammentaa motivaatiota ovesta ulos lähtemiseen silloin, kun ei näe itseään kilvoittelemassa sen päivän suorituksilla?

Katsastus omaan kehoon – voiko se hyvin?

Kehotan jokaisen suomaan itselleen hetken ja tunnustelemaan kehoaan ja oloaan rehellisesti. Miltä kehossa tuntuu tänään ja eilen, sitä edellispäivänä? Tuntuuko kiristyksiä, kolotuksia, väsymystä? Soiko päässä viulunkieli? Soiko verenpaine korvissa? Sakkaako ajatukset jo aamusta? Oletko ollut virkeä ja iloinen? Innokas? Onko arkesi harmaata tuntematonta massaa, laahustamista tai selviytymistaistelua asiasta toiseen? Onko uuden päivän tai uuden asian vastaanottaminen raskas järkälemäinen taakka vai astutko niihin reippaasti? Miltä sinusta tuntuu liike arjessasi: onko sohvalta nouseminen kevyttä, rappusten nousu helppoa, onko viikkosiivous raskas fyysinen ponnistus, sukkia ei tahdo saada enää jalkaan ja nauhakenkien sitomiseen ei enää ylty? Miltä sinusta tuntuu kehossasi? Oikeasti?

Keho on saattanut jo pitkään lähettää hälytysmerkkejä erilaisilla oireilla ja tuntemuksilla. Oman kehon pahoinvoinnin hälytysmerkit on helppo kuitata erilaisilla selityksillä: Hartian kivuista voi syyllistää huonoja työvälineitä. Selkäkivun kuitataan suvun perintötekijöillä. Itsestä ei ehdi huolehtia, kun perhe vaatii kaiken ajan. Myös tämän hetken trendin – kehopositiivisuuden- taakse on helppo piiloutua: olla myöntämättä, että oma yli- tai alipaino ei ole enää terveellistä ja positiivista vaan rajoite, arkea hankaloittava ja terveysriski. Kehon vaivoihin ja kolotuksiin on helppo koettaa hakea syyllistä muualta ja helpotusta ”pikavoitoilla”: hierontaa, manipulaatiota, särkylääkkeitä, relaksantteja.

Tämän hetken hyvinvointiyhteiskunta on vieraannuttanut meidät liikkeestä ja liikkeen aiheuttamasta tuntemuksista. Aloittaakseen työt ei tarvitse kuin ottaa muutama askel makkarista työpöydän ääreen. Päivällisenkin saa tilattua rappusille kännykkää napsauttamalla. Toisaalta elinaikaennusteet venyvät jatkuvasti, eläkeikä karkaa ja elämänkaaren loppupäässä on pärjättävä yhä pidempään kotona. Tämän kaiken vastapuolella on yksinkertainen totuus: ihmiskeho on tehty  voimaan hyvin liikkeestä. Oletko nähnyt yhtäkään eläintä: kissaa, koiraa, hevosta – joka voisi hyvin olemalla päivästä toiseen paikallaan?

Liikkumisen motivaattorina olla hyvä olo

Mitä jos tähän raskauden, kankeuden, kömpelyyden, harmauden, ja oikeastaan puutuneisuuden tunteeseen – huonoon oloon – saisi muutosta? Voisiko se olla niinkin yksinkertaista kuin liikkeen lisääminen arkeen?

Fysioterapeuttina koen, että ”hyvä olo” on mitä ahtavin asia asiakkaan oivaltaa ja silloin ollaan mitä parhaimman motivaation lähteillä. Kun ihminen rohkenee paneutua itseensä rehellisesti, ilman tekosyitä. Kun ihminen pystyy tekemään sen ensimmäisen askeleen liikkeen lisäämiseksi arkeensa ja huomaa saaneensa siitä paremman olon – silloin ollaan elämänmittaisen liikkumisen äärellä, joka kantaa sinne harmaaseen vanhuuteen. Kun on oivaltanut ja todella tuntenut itsessään tuon hyvän olon tunteen ja muutokset arkipäivässä – liikkumista tulee jatkettua ja niitä ulkoisia muutoksia tulee kaupanpäällisenä omaan tahtiin, jos on tullakseen. Viis siitä montako senttiä on vyötäröltä siihen mennessä kadonnut, viis siitä monellako kilolla hän on hauista vääntänyt. Hyvän olon oivallus on parasta liikkeessä ja liikkumisessa – ja se on loistava tavoite.

Eli

Älä hätäile – jos kuntosalitrikoot, pullistelevat rintalihakset, tiimalasivyötärö ja maratonpölyt eivät ole aivan sinun juttusi – todellakin voit liikkua matalammalla kynnyksellä, pääasia, kun alat liikkua. Sinun ei tarvitse aloittaa suorittamaan liikuntaharrastusta, vaan lisätä päivääsi liikettä.  Irrota takamus sohvasta ja anna itsellesi lupa nauttia liikkeestä – ilman että podet huonommuutta.

Tämä aurinkoinen kevättalvi on mahdollisuuksia täynnä – liikkeen lisäämmiseksi arkeen! Nautitaan näistä päivistä ja sulatellaan jumeja liikkeestä nauttien!

Mervi

Read More

Koronan verhoamilla ajatuksilla on tehty niin siellä kotona kuin täällä meillä Fysiopulssissakin töitä nyt kohta puoli vuotta. Nopeasti se aika menee – ensin ajateltiin: ” No, mikäs tässä, kuukausi kotona oloa; ehtii hyvin siivota komerot ja tehdä muut rästityöt.” Tapahtui uskomaton yhteiskunnan toimintojen alasajo muutaman päivän aikana – kylänraitti hiljeni. Ja nyt on taidettu siivota ne komerot jo toiseenkin kertaan 😊

Meidän kuntosalimme, Kuntokamari, on tehty tavallisia ihmisiä varten, jotka harjoittelevat terveys edellä. Monen kohdalla Kuntokamaritreeni on luonnollinen jatkumo kuntoutuksen jälkeen. Kuntokamarilla mahtuvat harjoittelemaan nuoret, urheilevat, työikäiset äidit, isät mutta myös eläkeläiset ja seniorit ja liikuntarajoitteiset. Jokaiselle löytyy omanlainen ajankohta ja ”treeni-ilmapiiri”.

”Kotoosahan Kuntokamarihin on heleppo tulla pistäytymähän ja siitä on tullu tärkiä osa mun elämää” avaa eräs Kuntokamarilainen.

Kuntosalimme harjoittelijoissa on täten aika paljon riskiryhmäläisiä ja korona kuritti niin näitä harjoittelijoita kuin meitä Fysiopulssin Kuntokamarin yrittäjiä ja työntekijöitäkin.

Suomi pyrki suojelemaan etenkin riskiryhmäläisiä ja yli 70 vuotiaita suositeltiin pysymään kotona. Tästä johtuen meilläkin Kuntokamarilaisista etenkin yli 70 vuotiaat joutuivat jättäytymään kuntosaliharjoittelusta pois useammaksi kuukaudeksi. Kevään aikana ”koronatauko” jatkui ja erityisesti senioriväen puheissa kuulsi huolestuneisuus. Ei niinkään itse maailmalla jylläävään tautiin liittyen – näitä kiertäviä tauteja senioriväestö on elämässään kokenut ja poikkeusolot ei heitä sinänsä suuresti hätkäyttäneet; sota-aikojen poikkeusolot olleti ovat olleet astetta hankalampia. Senioriväellä oli selkeä huoli omasta pärjäämisestään nyt ja tässä, kotona. Koetimme tsempata heitä pitämään liikettä yllä omassa pihapiirissä ja kylänraitilla, mikäli vain oli mahdollista ja kokeilemaan television jumppia, jotta toimintakyky pysyisi yllä. Mutta jo toukokuun aikana, asiakkaat sanoivat, että muutokset toimintakyvyssä jo näkyvät:

” Tiedätkö, kun minä jo niin hyvin pääsin portahia ylähän ilman kairetukia niin nyt jo mun pitää taas kärellä nousua auttaa, jaloosta menny voimat”.

” Kyllä nämä jalaat, ei ne oo niin keviät kun ne oli talavella. Ei se kotona jumppaaminen oo kumminkaa samaa vaikka kuinka koitin. On se aiva eri ku täson nämä painot ja pitää teherä loppuhun asti jotta kone piippaa valamista. Kuntokamarilla ei pysty huijata niinku kotona”

Kesä-heinäkuun vaihteessa rajoituksia alettiin purkamaan ja yli 70 vuotiaatkin tulla uudelleen salille. Moni jännitti: osaanko laitteita vielä käyttää? Muistanko, mitä harjoitteitta ohjelmassa on? Jaksanko samalla tavalla kuin ennen? Kaikki seniorit osasivat käyttää laitteita kuten ennenkin ja oli todellinen ilo nähdä taas ahkerat ja motivoituneet kuntoilijat ahertamassa omaksi parhaakseen. Pitkän tauon jälkeen muistuteltiin maltillisesta alusta ja kerrattiin mistä vastuksia voi väliaikaisesti vähentää, jos ne tuntuvat aluksi liian kovilta. Ja näin, hitaasti mutta varmasti, nämä ihanat aloittivat taas työn – omaksi parhaakseen.

”Kyllä minä olen tätä kaivannut. Tämä antaa niin kuin rytmiä viikkoon. Ja tulee tehtyä. ”

”Aikaisemmin ajattelin että onko tästä harjoittelusta mitään hyötyä, mutta nyt kun sitä ei pystynyt tekemään kolmeen kuukauteen huomasin takaisin tullessani miten huonoksi kuntoni oli päässyt. Ja vastaavasti miten hyvässä kunnossa olinkin ollut ennen ”koronataukoa”. ”

”Niin olen ajatellut, että tämä on minulle niin tärkeä asia kotona pärjäämiseksi, että jos K uudelleen alkaa rajoittaa elämää niin tämä on viimeisiä asioita mitkä jätän pois.”

Ja omalla harjoittelulla on myös se yksi vaikutus – mielenvirkeys.

” Se on kumma juttu, kun täälä niinku piristyy. Sielä kotona kun rupiaa keinutuolis istumahan niin piirit on nopiaa aika pienet.”.

Näillä Kuntokamarin kuulumisilla aloitamme viettämään Kuntokamarin 2 vuotis syntymäpäiväviikkoa! Terkuin Fysiopulssilaiset

Ps. Lue lisää myös Elsan 91v esimerkistä

https://yle.fi/uutiset/3-11514480

Seuraavaksi marraskuun kuntokamarilainen: tarina Sadun treenaamisesta Fysiopulssin älykuntosalilla Kuntokamarilla, olkaa hyvät.

Satu kiinnostui kuntosaliharjoittelusta reilut pari vuotta sitten Helsingissä, jonka jälkeen yhdessä fysioterapeutin kanssa etsittiin sopivaa kuntosalia myös kotiseudulta. Samaan aikaan Sadun ja fysioterapeutin kuntosalietsintöjen tuloksettomuus antoivat lisäkipinää jo hyvässä käynnissä olleeseen Fysiopulssin Kuntokamarin perustamisprosessiin.  Ja niin lopulta tarinalla on onnellisen lopun alku, sillä Satu aloitti kuntosaliharrastuksen Kuntokamari-salillamme.

1. Kauanko olet harjoitellut Kuntokamarilla ja kuinka usein (viikkokäyntimäärä) käyt harjoittelemassa?

Aloitin harjoittelun tammikuussa 2019 ja käyn treenaamassa pääosin kaksi kertaa viikossa.

2. Mitä harjoittelu on sinulle antanut?

Sadulta kysyttäessä, mitä kuntosaliharjoittelu on sinulle antanut, vastaus on kuin suoraan kopio kenen tahansa kuntosalitreenaajan suusta ”Kuntoilun iloa. Hyvän olon tunnetta. Jaksaa paremmin. Mukava huomata, kuinka lihakset vahvistuivat muutamien treenien jälkeen. Lihaksia on tullut luiseville olkapäille ja hartiaseudun lihakset ovat paremmassa kunnossa kuin ennen. Ennen ne olivat aina jumissa. Jaksan kannatella päätäni ja pitää ryhtiäni hiukan paremmin. Kuntosalista on tullut minulle lempiharrastus ja se tunne, että pystyn tekemään mitä muutkin, antaa minulle valtavasti iloa ja myös mahdollisuuden huolehtia omasta hyvinvoinnista/terveydestä.”

3. Harjoitteletko sinulle suunnitellulla ohjelmalla? Ohjelman sopivuus sinulle?

Sadun mielestä hänelle suunniteltu ohjelma on ”Erittäin sopiva. Se on tehty oman kuntoni/vammani mukaan. Tarvittaessa sitä voidaan muokata mm. lisäämällä vastusta”.

Fysiopulssin välikommentti: ”Tähän asti Satu on kuin kuka tahansa salitreenaaja mutta hänen kohdallaan myös  Fysiopulssin ideologia, ajatusmalli ”Liike kuuluu kaikille” pitää todellakin paikkansa. Sadun nähdessään moni saattaakin pohtia, miten kuntosaliharrastus hänelle mahdollistuu? Hänhän käyttää liikkumisen välineenä sähköpyörätuolia. Hänellä on CP-vamma ja selkäydinvaurio. Satu on vartalon ja raajojen heikkouden vuoksi täysin riippuvainen muiden avusta päivittäisissä toiminnoissaan, myös kuntosalilla Satu tarvitsee henkilökohtaisen avustajan. Satu tarvitsee avun ja apuvälineitä ”koneisiin kytkentään” mutta  sinnikkyydellä hoitaa lopun harjoittelusta. Satu kertoo saavansa apua moniin vamman aiheuttamiin hankaluuksiin esimerkiksi Satu käyttää ennen harjoittelua lämmittelyssä moottiriavusteista Motomedia ylä- ja alaraajoille, jonka avulla hän kertoo saavansa koko kroppaan liikettä, se helpottaa spastisuutta, vähentää  turvotusta ja saa suolistoon liikettä.”

4. Kuntosalitilan ja -välineiden esteettömyys/käyttömukavuus/älyrannekkeen käyttö?

Sadulta satelee kiitoksia kuntosalitilojen esteettömyydestä ja käyttömukavuudesta. Hänen kokemuksen mukaan älyrannekkeella harjoittelu on hyvin helppoa ja kätevää. Sali on tilava, helppo liikkua sähköpyörätuolillakin. Laitteissa on selkeät näyttöruudut. Ja älyranneke on helppokäyttöinen. ”Muutamassa laitteessa on tuoli/penkki, jota on helppo siirtää sivuun ja mennä itse pyörätuolilla sille paikalle. Kuntosalista löytyvät myös pienapuvälineet henkilölle, jolla on heikot tarttumaotteet”.

5. Suosittelisitko Kuntokamariharjoittelua muille?

Suosittelen ehdottomasti Kuntokamariharjoittelua muillekin liikuntarajoitteisille.

6. Vapaat kommentit Kuntokamarista ja siellä harjoittelusta: 

”Viiden tähden kuntosali!” – hän huikkaa vielä lopuksi.

Fysiopulssin kommentti: ”Valitsimme Sadun marraskuun kuntokamarilaiseksi, koska hän on erityisen sinnikäs ja iloinen harjoittelija. Satu on esimerkki monelle liikuntarajoitteiselle, miten mahdollistuu tekeminen, joka tuottaa mielihyvää ja kaupan päälle kuntokin kasvaa.  Niinkuin usein rajoitteista sanotaan: suurimmat rajoitteet ovat toden totta omien aivojemme syövereissä. Niin paljon olemme nähneet harrastamisen tuottamaa iloa, mielihyvää ja sitä kautta toimintakyvyn nousua mutta samaan aikaan monelle liikuntarajoitteiselle liikkumis- tai muun harrastuksen toteutuminen ei mahdollistu. Rajoittavaksi tekijäksi muodostuvat avustajan tarve, harrastuksen rahoitus, perhe, harrastuspaikkojen mahdollisuudet, lopulta esteenä saattaa olla ”vain” kuntoutuja itse… Me Fysiopulssissa olemme halunneet poistaa yhden rajoitteen matkan varrelta ja rakentaneet esteettömän kuntosalin, jossa liike on mahdollista kaikille ikään, kokoon, näköön, vammaan tai vammattomuuteen katsomatta.

Sadun tarinan kohdalla on muistettava, ettei kuntosaliharrastus palauta hänelle itsenäistä, ilman apuvälinettä toteutuvaa liikuntakykyä tai arkea ilman täyttä apua vammojen vakavuudesta johtuen. Mutta kuvat kertovat, että vamman laatu ei ole ainoa mittari hyvään elämään.”

Lokakuun Kuntokamarilaiseksi Fysiopulssin raati on valinnut Sarin. Sari sai palkinnoksi Fysiopulssin treenikassin sisältäen lisäenergiaa- ja motivaatiota omiin treeneihin.

Lokakuun Kuntokamarilaiseksi valitsimme Sarin. Sari on tuttu kasvo Kuntokamarilla alusta alkaen. Sari aloitti harjoittelun Kuntokamarilla Syksyllä 2018 yhdessä Personal Trainerin Jonnan kanssa. Valmennustapaamisia on ollut noin 1-2 kertaa kuukaudessa Sarin omatoimisten treenien lisäksi. Valmennus on räätälöity juuri Sarin tavoitteita tukeviksi ja arkeen sopivaksi. Alkuun kartoitimme Sarin tilannetta tarkemmin ja teimme tavoitetta tukevat alkumittaukset, mitkä pitivät sisällään mm. Tanita-kehonkoostumusmittauksen ja lihaskuntotestit. Tarkistimme myös Sarin ruokavalion. Pääsääntöisesti valmennustapaamiset ovat tapahtuneet Kuntokamarin tiloissa, mutta olemme myös käyneet tekemässä sykeohjattua harjoittelua yleisurheilukentällä sekä hakemassa alaraajoihin happoja Laihian kuntoportaista.

Sari on erittäin päämäärätietoinen kuntoilija. Valmentajana on ollut ilo katsoa Sarin asennetta harjoitteluun. Sari on ollut valmis haastamaan itsensä ja tekemään tavoitteittensa eteen töitä. Sari on halunnut tehdä päätöksen hyvinvoivaisemmasta elämäntavasta ja sitä on ollut ilo saada olla ohjaamassa ja viemässä eteenpäin! Valmennussuhde Sarin kanssa jatkuu.

– Personal Trainer Jonna-

Sarin taustaa:

En omaa kovin vahvaa liikunnallista taustaa. Nuorena harrastukset keskittyivät enemmän käsillä tekemiseen ja koulun liikuntatunnit siihen aikaan olivat kaltaisilleni vähemmän liikunnallisesti lahjakkaille lähinnä kiusallisia ellei jopa traumatisoivia! Olen alkanut ja opetellut liikkumaan aktiivisesti vasta myöhemmällä aikuisiällä, jolloin aloin viihtymään laskettelun, aikuisbaletin ja kahvakuulan parissa. Tätä ennen liikkuminen oli lähinnä arki- ja hyötyliikuntaa sekä koiran kanssa ulkoilua.

Liikunnalliset tavoitteeni liittyvät enimmäkseen omaan terveyteen ja jaksamiseen, liikunnallisesti minulta ei löydy minkäänlaista kilpailuviettiä. Haluan toki haastaa itseäni liikunnan kautta kehittymään ja kokeilemaan, mutta kilpailemiseen en koe intohimoa. Haluan liikunnan avulla edistää sekä fyysistä että psyykkistä jaksamistani hektisessä työssäni. Lisäksi haluan olla fyysisesti hyvässä kunnossa vielä varttuneemmallakin iällä, että selviän mahdollisimman pitkälle itsenäisesti arkisista askareista ja voin harrastaa ja tehdä itselleni mieluisia asioita, kuten lasketella, patikoida ja liikkua koiran kanssa.

PT-palvelut valitsin siksi, että halusin saada itselleni ja omiin tarpeisiini sopivat harjoitusohjelmat. Lisäksi valintaan vaikutti se, että halusin oppia tekemään alusta alkaen kuntosaliharjoittelun sisältämät liikkeet oikein.

Sarin treeneissä on huomioitu myös kehonhuolto. Kehonhuolto on tärkeä osa kehittymisessä ja palautumisessa.

1. Kauanko olet harjoitellut Kuntokamarilla ja kuinka usein (viikkokäyntimäärä) käyt harjoittelemassa?

Olen harjoitellut vuoden verran. Aloitin harjoittelun melkein heti, kun Kuntokamari avasi ovensa. Harjoittelemassa käyn 2-3 kertaa viikossa.

2. Mitä harjoittelu on sinulle antanut?

Harjoittelu on antanut minulle lihasmassaa ja kehon asento ja kannattelu on muuttunut. Lisäksi istuma- ja näyttöpäätetyön aiheuttamat erilaiset ylävartalon lihasjumitukset eivät vaivaa enää. Lisäksi harjoittelu on tuonut säännöllisen rytmin liikuntaan ja totuttanut kehon ”vaatimaan” fyysistä liikkumista.

3. Harjoitteletko sinulle suunnitellulla ohjelmalla? Ohjelman sopivuus sinulle?

Olen harjoitellut koko kuluneen vuoden PT Jonnan ohjauksessa. Jonna on laatinut minulle useamman erilaisen harjoitteluohjelman. Harjoitteluohjelmissa on huomioitu omat toiveeni ja niitä on tarvittaessa myös muokattu toiveitteni pohjalta. Koen, että ohjelmat ovat sopineet minulle, Jonna on huomioinut toiveeni, kehitykseni ja lisännyt myös ohjelmien vaativuutta kunnon kasvaessa.

Vaihtelua ja lisähaastetta harjoitteluun saadaan liikkeiden eri variaatioilla.

Fysiopulssin välikommentti: ”Kuntokamarilla on mahdollista harjoitella yhdessä oman henkilökohtaisen valmentajan eli Personal Trainerin kanssa. Valmennussuhde alkaa aina alkukartoituksella, jossa keskustellaan ja kartoitetaan tilanteesi tarkemmin ja valitaan juuri Sinulle sopiva valmennuskokonaisuus tavoitteitasi ja arkeasi tukevaksi. Valmennuksia Kuntokamarilla tekevät Jonna Uusimäki ja Jani Pihlajamäki. Kuntokamarin Personal Trainerit ovat koulutukseltaan myös Fysioterapeutteja. Voit tutustua tarkemmin valmennuspaketteihin nettisivuilamme.”

4. Kuntosalitilan ja -välineiden esteettömyys/käyttömukavuus/älyrannekkeen käyttö?

Kuntosalin ja laitteiden käyttö on helppoa ja vaivatonta rannekkeen avulla. Mielestäni koko konsepti on onnistuttu rakentamaan siten, että asiakkailla olisi mahdollisimman matala kynnys harjoittelun aloittamiseen. Lisäksi kuntosali ei ole liian ”profiloitunut” tietynlaisille treenaajille, joka myös saattaa nostaa osalla kynnystä harjoittelun aloittamiseen.

5. Suosittelisitko Kuntokamariharjoittelua muille?

Ehdottomasti suosittelen ja myös heille, jotka jo harjoittelevat, mutta tekevät sitä kotioloissa. Unohda siis kotikuntosalilla temppuilu ja hanki ranneke Kuntokamarille!

6. Vapaat kommentit Kuntokamarista ja siellä harjoittelusta:

Kiitos!

Kuukauden kuntokamarilainen on uusi Fysiopulssin blogisarja, jossa tapaatte aitoja kuntokamarilaisia ja pääsette seuraamaan heidän harjoittelua älysalilla. Kuukauden kuntokamarilaisen valintakriteerit vaihtelevat ja valintaan osallistuvat koko Fysiopulssin työntekijöistä muodostunut raati.

Kimmo on ensimmäinen kuukauden kuntokamarilainen. Palkinnoksi hän sai ainutlaatuisen Fysiopulssi Kuntokamari -treenikassin harjoittelueväineen.

Syyskuun kuntokamarilaiseksi valitsimme Kimmon. Valintakriteerit olivat: ”Kimmo on ollut mukana heti alusta alkaen kuntokamarin avaamisesta. Hän on aktiivinen, säännöllinen ja tyytyväinen harjoittelija.”

1. Kauanko olet harjoitellut Kuntokamarilla ja kuinka usein (viikkokäyntimäärä) käyt harjoittelemassa?

Olen harjoitellut Kuntokamarissa alusta lähtien syyskuusta 2018. Aluksi innostuneena kävin neljä kertaa viikossa. Nyt pyrin harjoittelemaan säännöllisesti kolme kertaa viikossa. Ja kyllä harmittaa jos joutuu olla jostakin syystä pois.

2. Mitä harjoittelu on sinulle antanut?
Harjoittelu on antanut jaksamista päivään. Silloin, kun käyn harjoittelemassa ennen töihin menoa klo 6, tuntuu olo virkeältä koko päivän. Aluksi tavoitteenani oli painonpudotus, nyt ohjelmani on voimapainotteinen. Aloituksen jälkeen paino on pudonnut 10kg, joka on nyt pysynyt.

3. Harjoitteletko sinulle suunnitellulla ohjelmalla? Ohjelman sopivuus sinulle?
Harjoitteluni tapahtuu ohjelmalla, joka on päivitetty viimeksi maaliskuulla. Ohjelma tuntuu sopivalta. Harjoittelusta tekee hyvän, että voin myös tarpeen tullen itse muokata harjoitusohjelmaani ja nostaa vastuksia.

Fysiopulssin välikommentti: ”Fysiopulssin kuntokamarilla jokainen harjoittelija on erityinen ja haluamme mahdollistaa kaikille tehokkaan ja yksilöidyn harjoittelun. Suosittelemmekin jokaiselle yksilöllisesti laadittua harjoitusohjelmaa (ja myös säännöllisin väliajoin tehtyä ohjelman päivitystä) ja henkilökohtaista ohjausta, jotka myös Kimmolle on fysioterapeutin toimesta tehty. Yksilöllinen harjoitusohjelma toteutetaan älyrannekkeelle, jota kuntosalilaitteelle vilauttamalla saadaan laitteet aktivoitua sinun harjoittelusi mukaan –  sinulle suunnitellut vastukset, toistomäärät, sarjat ja sarjojen palautusajat. Kone ohjaa sinun harjoitteluasi, myös nousujohteisuuttasi – eikä varmasti anna sinun lintsailla harjoittelussa.”

Testissä uusi kesän Kuntokamarivaaleissa asiakkaiden äänillä voittanut lonkan lähennys/loitonnuslaite.

4. Kuntosalitilan ja -välineiden esteettömyys/käyttömukavuus/älyrannekkeen käyttö?

Kuntokamarin paineilmalaitteet sopivat minulle tosi hyvin. Hyödyn harjoitteluun saa myös liikkeen palautusvaiheessa. Älyrannekkeen käyttö on hyvä asia.

5. Suosittelisitko Kuntokamariharjoittelua muille?
Ehdottomasti. Kuntokamarille on helppo tulla ja uusien on helppo aloittaa harjoittelu.

6. Vapaat kommentit Kuntokamarista ja siellä harjoittelusta: 

Loistava paikka treenata. Pitkä aukioloaika mahdollistaa harjoittelun myös ennen töihin menoa.

Asiakkaiden kanssa tulee usein keskustelua, miten olisi liikuttava, jotta keho voisi mahdollisimman hyvin. Mikä olisi hyvä laji tai harrastus? Mikä liike olisi hyvä?  Iltapäivälehtien sivut kirkuvat huomionhakuisilla otsikoilla: ”vain näillä kolmella harjoituksella saat litteän vatsan”, ” näillä liikkeillä hoidat pois emännän kyhmysi”, ”nämä harjoitteet tarvitset saadaksesi ison pepun”. Liikuntapuolella eletään paljon ”lajitunnustamisen” tai ”lajihurahtamisen” keskiössä.

Vastaukseni on aina yksinkertaisesti: liiku monipuolisesti. Ihmisen keho on tehty toimimaan liikkeen avulla. Liike stimuloi verenkiertoa, josta kudokset saavat energiaa ja rakennusaineita, liike stimuloi hermopäätteiden toimintaa ja niiden kautta aivoyhteyksiä, liike pitää joustoa yllä, liike tehostaa kudosten hapetusta hengästymällä, liike tehostaa kehon nestepumpun toimimista. Ja ihminen tarvitsee arjessaan voimaa ja kestävyyttä. Hyvinvoiva keho ja monipuolinen liikkuminen ei tarkoita sitä, sinun on tehtävä itsellesi viikkoaikataulu ja riennät treenistä treeniin, lajista lajiin. Keho voi voida hyvin liikkumalla monipuolisesti arjessa, kunhan teet pieniä arjen valintoja.

Entisaikojen ihmisten ei ole tarvinnut monipuolisuudesta huolehtia: he ovat kaivaneet ojia, vääntäneet tukkeja, nostaneet kiviä kovilla voimatasoilla, kävelleet paimenessa, hengästyneet heinätöissä ja hevosen kanssa puuhaillessa. Ei ole ollut asvaltteja eikä tukevia kenkiä, tasapaino on harjoittunut arjen puuhissa. Monipuoliset ruumiilliset työt ovat pitäneet yllä kehon liikkuvuutta. Entisaikojen ihmisten liikkumiskartta on ollut sademetsä.  Meidän nykyihmisten liikumiskartta on kuin saharan autiomaa. Kävelemme pääasiassa kengät jalassa, asvaltilla ja kovilla lattiapinnoilla, istumme autossa, istumme töissä, istumme kotona, vältämme rappusia, tikapuille kiipeämisestä puhumattakaan. Hiihtämiseen tarvitaan ladut, vaellukselle polut. Autiomaan keidas on se yksi yksittäinen liikuntaharrastus viikossa.

Ihmisen aineenvaihdunta, verenkierto, kudosterveys, luusto ja nivelet – eivätkä vähäisimpänä aivot – tarvitsevat kaikenlaista liikkumista. Ihminen tarvitsee kestävyyttä, voimaa, hallintaa ja liikkuvuutta. Kestävyyttä ihminen tarvitsee arjen askareisiin: jotta jaksaa pinnistellä epämukavuusalueella väsähtämättä, vaikka vähän hengästyy ja hikoileekin. Kestävyysliikkumisessa hengityksen syventyessä ja sydämen sykkeen noustessa, kudosten hapetus vilkastuu ja ravintoaineenvaihdunta tehostuu. Voimaliikkumisessa tarvitaan yksittäisiä voimanponnistuksia: kiven siirto puutarhassa, kauppakassin nosto autosta, tuolista ylösnousu. Voima auttaa meitä selviämään yksittäisistä tilanteista, nopeusvoima liittyy liukastumisiin ja kompastumisiin. Liikkuvuutta tarvitsemme pukiessa, peseytyessä, siivotessa, lasten kanssa toimiessa. Hallintaa tarvitsemme kaikissa kehon toiminnoissa.

LIIKUNTAPIIRAKKA                                                                                                                                (Lähde: (c) Miila Heinonen ja e-Oppi, https://peda.net/siikalatva/siikalatvan-lukio/oppiaineet/terveystieto)

Liikuntapiirakan osa-alueet ovat kehollemme aivan mekaanisestikin tärkeitä: niillä kaikilla on oma merkityksensä kehon kudoksille ja toiminnoille.

Me elämme helppoa elämää. Voimme hyvin karttaa vuosikausia epämukavia asioita jotka ehkä vähän tuntuvat jossain. Koska viimeksi olet käynyt lattialla? Pääsetkö sieltä ylös ilman käsien apua? Koska olet kyykkynyt viimeksi? Meillä on myös paljon pelkoja ja vääriä käsityksiä liikkumisesta: pelätään, että liikumme väärin. Pelkääkö lapsi kontatessaan, ryömiessään, kävelemään oppiessaan, että liikkuu väärin? Pelkääkö kissa, että saattaa tehdä väärän liikkeen ja se saattaa tuntua jossain? Pelkäämällä ja välttämällä ”hankaluuksia” aiheutamme kehollemme ”puutostilaa”; polvet eivät kohta koukistukkaan, käsi ei nouse ylös, selkä ei taivu ei kierry.

Mieti omaa liikuntapiirakkaasi: onko se riittävän värikäs ja täynnä? Onko se enemmän kuin sademetsä vai saharan autiomaa? Haastatko itseäsi? Nouseeko syke, tunnetko lihasväsymystä, välitätkö liikkeitä vain sen vuoksi, että aina olet ollut kankea? Minkälaisia tunteita liikkuminen sinussa herättää ja miltä olo tuntuu jälkeenpäin? Mikä asia olisi sinulle se motivaattori, joka saisi sinut liikkumaan uudelleen, enemmän? Edelleenkään en peräänkuuluta sitä, että kaikkien olisi oltava sporttisia, fitness lihaskimppuja. Jokaisella on omat tavoitteet ja motivaattorit. Motivaattoreista tärkein tulisi olla se, että tunnet voivasi kehossasi hyvin!!

Keväsisin liikkumistsemppiterveisin, Mervi