Seuraavaksi marraskuun kuntokamarilainen: tarina Sadun treenaamisesta Fysiopulssin älykuntosalilla Kuntokamarilla, olkaa hyvät.

Satu kiinnostui kuntosaliharjoittelusta reilut pari vuotta sitten Helsingissä, jonka jälkeen yhdessä fysioterapeutin kanssa etsittiin sopivaa kuntosalia myös kotiseudulta. Samaan aikaan Sadun ja fysioterapeutin kuntosalietsintöjen tuloksettomuus antoivat lisäkipinää jo hyvässä käynnissä olleeseen Fysiopulssin Kuntokamarin perustamisprosessiin.  Ja niin lopulta tarinalla on onnellisen lopun alku, sillä Satu aloitti kuntosaliharrastuksen Kuntokamari-salillamme.

  1. Kauanko olet harjoitellut Kuntokamarilla ja kuinka usein (viikkokäyntimäärä) käyt harjoittelemassa?

Aloitin harjoittelun tammikuussa 2019 ja käyn treenaamassa pääosin kaksi kertaa viikossa.

  1. Mitä harjoittelu on sinulle antanut?

Sadulta kysyttäessä, mitä kuntosaliharjoittelu on sinulle antanut, vastaus on kuin suoraan kopio kenen tahansa kuntosalitreenaajan suusta ”Kuntoilun iloa. Hyvän olon tunnetta. Jaksaa paremmin. Mukava huomata, kuinka lihakset vahvistuivat muutamien treenien jälkeen. Lihaksia on tullut luiseville olkapäille ja hartiaseudun lihakset ovat paremmassa kunnossa kuin ennen. Ennen ne olivat aina jumissa. Jaksan kannatella päätäni ja pitää ryhtiäni hiukan paremmin. Kuntosalista on tullut minulle lempiharrastus ja se tunne, että pystyn tekemään mitä muutkin, antaa minulle valtavasti iloa ja myös mahdollisuuden huolehtia omasta hyvinvoinnista/terveydestä.”

  1. Harjoitteletko sinulle suunnitellulla ohjelmalla? Ohjelman sopivuus sinulle?

Sadun mielestä hänelle suunniteltu ohjelma on ”Erittäin sopiva. Se on tehty oman kuntoni/vammani mukaan. Tarvittaessa sitä voidaan muokata mm. lisäämällä vastusta”.

Fysiopulssin välikommentti: ”Tähän asti Satu on kuin kuka tahansa salitreenaaja mutta hänen kohdallaan myös  Fysiopulssin ideologia, ajatusmalli ”Liike kuuluu kaikille” pitää todellakin paikkansa. Sadun nähdessään moni saattaakin pohtia, miten kuntosaliharrastus hänelle mahdollistuu? Hänhän käyttää liikkumisen välineenä sähköpyörätuolia. Hänellä on CP-vamma ja selkäydinvaurio. Satu on vartalon ja raajojen heikkouden vuoksi täysin riippuvainen muiden avusta päivittäisissä toiminnoissaan, myös kuntosalilla Satu tarvitsee henkilökohtaisen avustajan. Satu tarvitsee avun ja apuvälineitä ”koneisiin kytkentään” mutta  sinnikkyydellä hoitaa lopun harjoittelusta. Satu kertoo saavansa apua moniin vamman aiheuttamiin hankaluuksiin esimerkiksi Satu käyttää ennen harjoittelua lämmittelyssä moottiriavusteista Motomedia ylä- ja alaraajoille, jonka avulla hän kertoo saavansa koko kroppaan liikettä, se helpottaa spastisuutta, vähentää  turvotusta ja saa suolistoon liikettä.”

  1. Kuntosalitilan ja -välineiden esteettömyys/käyttömukavuus/älyrannekkeen käyttö?

Sadulta satelee kiitoksia kuntosalitilojen esteettömyydestä ja käyttömukavuudesta. Hänen kokemuksen mukaan älyrannekkeella harjoittelu on hyvin helppoa ja kätevää. Sali on tilava, helppo liikkua sähköpyörätuolillakin. Laitteissa on selkeät näyttöruudut. Ja älyranneke on helppokäyttöinen. ”Muutamassa laitteessa on tuoli/penkki, jota on helppo siirtää sivuun ja mennä itse pyörätuolilla sille paikalle. Kuntosalista löytyvät myös pienapuvälineet henkilölle, jolla on heikot tarttumaotteet”.

  1. Suosittelisitko Kuntokamariharjoittelua muille?

Suosittelen ehdottomasti Kuntokamariharjoittelua muillekin liikuntarajoitteisille.

  1. Vapaat kommentit Kuntokamarista ja siellä harjoittelusta: 

”Viiden tähden kuntosali!” – hän huikkaa vielä lopuksi.

Fysiopulssin kommentti: ”Valitsimme Sadun marraskuun kuntokamarilaiseksi, koska hän on erityisen sinnikäs ja iloinen harjoittelija. Satu on esimerkki monelle liikuntarajoitteiselle, miten mahdollistuu tekeminen, joka tuottaa mielihyvää ja kaupan päälle kuntokin kasvaa.  Niinkuin usein rajoitteista sanotaan: suurimmat rajoitteet ovat toden totta omien aivojemme syövereissä. Niin paljon olemme nähneet harrastamisen tuottamaa iloa, mielihyvää ja sitä kautta toimintakyvyn nousua mutta samaan aikaan monelle liikuntarajoitteiselle liikkumis- tai muun harrastuksen toteutuminen ei mahdollistu. Rajoittavaksi tekijäksi muodostuvat avustajan tarve, harrastuksen rahoitus, perhe, harrastuspaikkojen mahdollisuudet, lopulta esteenä saattaa olla ”vain” kuntoutuja itse… Me Fysiopulssissa olemme halunneet poistaa yhden rajoitteen matkan varrelta ja rakentaneet esteettömän kuntosalin, jossa liike on mahdollista kaikille ikään, kokoon, näköön, vammaan tai vammattomuuteen katsomatta.

Sadun tarinan kohdalla on muistettava, ettei kuntosaliharrastus palauta hänelle itsenäistä, ilman apuvälinettä toteutuvaa liikuntakykyä tai arkea ilman täyttä apua vammojen vakavuudesta johtuen. Mutta kuvat kertovat, että vamman laatu ei ole ainoa mittari hyvään elämään.”