Äitiys – kehon luonnollinen prosessi

Naisen keho mukautuu uskomattomasti raskauteen, synnytykseen ja lapsen hoitoon ja luonto ohjaa tätä prosessia vahvasti.

Odotusaikana naisen vartalossa alkavat luonnon ohjaamat muutokset hormonitasolta lähtien, jotta lapsen kasvaminen kohdussa ja myöhemmin syntyminen on mahdollista. Joskus kuitenkin kehon toiminnassa ilmenee haasteita, joihin tulevan äidin kannattaa hakea apua. Näitä ovat tyypillisimmin kasvavan vatsan myötä painopisteen muuttuminen ja siihen liittyvät selkä ja hartiavaivat, mutta myös hormonitoiminnan muutoksista johtuvat liitoskivut. Nämä ovat luonnollisia muutoksia, mutta osalla äideistä muutokset ovat hankalia. Näitä voidaan helpottaa joskus käsittelyin mutta liikkuvan kehon ongelmissa ratkaisu löytyy usein liikkeestä ja sen pienistä muutoksista. Odotusaikana ei liikkumista tarvitse äidin välttää tai pelätä. Päinvastoin, äidin keho joutuu synnytyksessä varsin kovaan fyysiseen suoritukseen, jota maratoniksikin verrataan: kuka lähtee maratonille harjoittelematta? Kehoa saa ja pitää kuormittaa, jotta äiti jaksaa synnytyksen mutta toisaalta myös vauva-arjen kotona kantamisineen, syöttöineeen kaikkineen.  Fyysisten muutosten tuomat haasteet odotusajan liikkumiseen on hyvä kuitenkin ottaa huomioon ja äitiysyfysioterapiassa voidaan miettiä oman liikkumisen tai jopa harjoitusohjelman tarpeelliset mukauttamiset. Harjoittelun mukauttaminen on tarpeen myöskin ennalta ehkäisevällä näkökulmalla synnytyksen jälkeiseen elämään, jotta toipuminen ja paluu liikkumiseen olisi mutkattomampaa. Odotusaikana mukautetaan liikkeitä erityisesti lantionpohjaa ja vatsan jännesauman kuormitusta huomioiden.

Synnytyksen jälkeen luonto auttaa äitiä palautumaan synnytyksestä; hoppua ja huolta ei äidin omasta kehostaan tarvitse kantaa.  Joskus toipumisessa on kuitenkin syystä tai toisesta ongelmia tai viiveitä, joihin äitiysfysioterapiassa paneudutaan. Synnytyksen jälkeen kehon toipumisessa ja takaisin liikkuvaan elämäntapaan palaamista voi hankaloittaa esimerkiksi lantionpohjan tai/ja erkauman viivästynyt toipuminen. Näihin liittyy monesti erilaisia selkä ja lantiovaivoja. Äitiysfysioterapiassa autetaan äiti taas toimivan kehon polulle ja liikkumisen pariin. Äitiysfysioterapiassa voidaan myös tarkistaa missä vaiheessa kehosi palautuminen on ja voidaan mukauttaa harjoitteluohjelmaasi sen mukaan.

Äitiysfysioterapiaa ja äitiysliikuntavalmennusta

Yhä edelleen äidit kokevat, että synnytyksen jälkeen ”äidit unohdetaan” ja huomio kiinnittyy vauvan kasvuun ja hyvinvointiin. Äiti jää monesti yksin oman kehon kanssa, sen muutosten ja sen ongelmien kanssa. Viime vuosina on Suomessakin alkanut laajentua äitiysfysioterapiakoulutus ja palveluja on yhä paremmin äideille saatavilla. Äitiysfysioterapiassa keskiössä on äiti ja äidin keho – kuntoutuksessa on tunnistettava ja osattava ottaa huomioon sekä raskauden että synnytyksen ja sen jälkeiset kehon fysiologiset prosessit. Lähes yhtä tärkeätä on kuitenkin huomioida äiti hänen elämäntilanteensa ympäröimänä – mitkä ovat ne voimavarat ja mahdollisuudet johon pohjataan askelmerkit äidille oman kehon kanssa toimeen tulemiseksi.

Itse teen työssäni sekä fysioterapiaa ja nyt myös äitiysliikuntavalmennusta (äitiysliikunta akatemia). Karkeasti jaoteltuna voisi sanoa, että äitiysfysioterapeutille kannattaa hakeutua nimenomaan erilaisten mieltä painavien oireiden kanssa kuntoutus- / terveydenhoitonäkökulmalla. Äitiysliikuntavalmennuksessa sen sijaan voidaan enemmänkin huomioida äidin liikkumista ja sen soveltamista odotusaikaan /synnytyksen jälkeiseen aikaan ja tukea valmennuksella portaittaista paluuta liikunnalliseen arkeen tai omaan lajiin. Käytännössä omassa työssäni raja on kuitenkin erittäin häilyvä – eikä se ole tärkeätä mitä kautta hakeudut ohjaukseen.

Äitiysfysioterapiasta saat lääkärin lähetteellä Kela-korvausta mutta muutoin lähete ei ole välttämätön! Ohjauksiin meillä käyvät myös erilaiset työhyvinvointimaksuvälineet (mm. ePassi, Smartum, Eazybrake, Edenred, Tyky).

Milloin on järkevintä hakeutua vastaanotolle!

Itselle fysioterapeuttina mieluisinta olisi tavata äiti jo odotusaikana, vaikka isoja haasteita ei olisikaan. Odotusaikana opetellaan käyttämään lantionpohjan lihaksia ja erityisesti synnytystä silmällä pitäen voidaan hakea erilaisia keinoja lantionpohjan rentoutukseen. Myös lantiota ja selkää tukevat harjoitteet ovat tärkeitä, kun raskaus edetessään löystyttää liitoksia. Lisäksi, kun perusharjoitteet ovat jo tuttuja, tiedät mitä tehdä synnytyksen jälkeen!  Synnytys ja vauva-arki on iso mullistus perheessä  ja siinä mylläkässä alkaa myös äidin toipuminen. Niinkuin edellä totesin, äidillä ei ole kiire.  Mikäli synnytyksen jälkeen ei äidillä ole erityisiä ongelmia kehon kanssa, voi äitiysfysioterapeutin käyntiä odottaa suunnilleen jälkitarkastuksen paikkeille 2-3kk synnytyksestä. Siihen mennessä äidin kehossa on tapahtunut paljon spontaania palautumista ja silloin voidaan katsastaa, missä vaiheessa toipuminen on ja tarvitseeko äiti lisäksi jotain harjoitteita vaikkapa erkauman tai lantionpohjan kuntoutumisen vauhdittamiseksi. Samalla voidaan miettiä miten liikuntapuolella äiti voi edetä. Toisaalta, jos heti synnytyksen jälkeen on kovasti ongelmia – mikään ei estä hakeutumasta äitiysfysioterapeutin pakeille heti.

Joskus, tai oikeastaan aika useinkin odotusaika ja synnytyksen jälkeinen elämä on hektistä perheen, työn ja muun elämän yhteensovittamisen, myllytyksen aikaa eikä nainen ehdi paneutua omaan kehoonsa. Sitten, kun hektisimmät vuodet ovat ohi ja alkaa löytyä taas aikaa itselleen, saattaa kehon haasteet tulla esiin. Äitiysfysioterapiaan voi hakeutua AINA ikään katsomatta, etenkin jos haasteita on keskivartalon, lantionpohjan, selän ja lantion alueella. Eikä tarvitse edes olla äiti 😊 Äitiysfysioterapia voi olla reitti millä pääset tutustumaan omaan toimivaan keskivartaloosi ja saat uusia ajatuksia liikkumiseesi.

 

 

Hyvää äitienpäivää 2021 kaikille tuleville, oleville ja vähän jo vanhemmillekin äideille !

 

Terkuin Mervi